Uskoni. Olen kristitty ja kuulun kirkkoon. Mutta henkisesti olen ateisti. En usko Jumalaan tai Jeesukseen, enkä mihinkään muuhun tuohon hölynpölyyn. En usko, että kuoleman koittaessa siirrymme joko taivaaseen tai helvettiin. Veikkaan, että synnymme uudestaan, muttei mitenkään niin, että jos oli kamala ihminen entisessä elämässä, että se kostautuisi uudessa elämässä. Jeesus teki vedestä viiniä - kuka tahansa muukin pystyy siihen, eikö viiniin tarvita vettä? Jeesus käveli vetten päällä - kuka tahansa pystyy siihen, jos vesi on jäässä. Kaikkee löytyy selitys. Tiedetäänhän me se, että asia muuttuu kun sitä kerrotaan eteenpäin, pieraset Jyväskylässä, niin kohta Helsingissä luullaan, että Jyväskylässä oli vakava kaasupurkauma, joka aiheutti maanjäristyksen. Minä uskon tunteisiin. Uskon, että rakkaus on totta. Uskon, että viha on totta. Uskon, että suru on totta jne. Uskon kaikkeen mitä tapahtuu ympärilläni. Uskoisin Jumalaan ja Jeesukseenkin, jos olisin tavannut heidät. Mutta ei kun ei. Kukaan ei voi käännyttää minua. Minua ei pelota kun joku saarnaa "nyt joudut helvettiin!" Jokainen ihminen uskoo eri asioihin. Minä en vaan usko uskonnollisiin asioihin. Maapallo on syntynyt alkuräjähdyksessä. Jep.
Believe your dream, maybe it's true someday.
